KOLAREITA JA LIFTAREITA

February 23, 2018

 

 

 

 

 

Täytyy jo näin etukäteen sanoa, että en pääse sunnuntaina julkaisemaan videota. Täällä päin maailmaa netti toimii todella heikosti. Nyt olemme löytäneet kahvilan täältä Argentiinan Barilochesta, jossa wi-fi toimii sen verran hyvin, että saadaan taas pakolliset työasiat hoidettua ja pääsee blogiakin päivittämään. Ajamme muutaman päivän päästä takaisin Buenos Airesiin, joten siellä toivottavasti taas videota kehiin! 

 

Ja sitten näihin muutaman päivän takaisiin tapahtumiin! Haha uskomatonta mutta totta, taas sattui ja tapahtui.... Hyvä kun edellisistäkään on ehtinyt tänne blogiin kirjoitella. Kävimme El Calafatessa katsomassa jäätikön, josta edellisessä postauksessa kerroinkin ja jatkoimme sieltä pohjoiseen, El Chalteniin. Ehkä turhin koukkaus ikinä mutta tulipahan käytyä. El Chalten on pienen pieni kylä, joka on rakentunut vuorikiipeilyn ympärille ja täällä oli myös todella kylmä. Alueella on patikointireittejä mutta oikeastaan ainoa todella hieno nähtävyys olisi sijainnut paikassa, johon edestakainen kävely olisi ollut 20 kilometriä niin jätimme sen nyt tällä kertaa välistä ja tyydyimme viettämään illan ja yön siinä kylässä :) Lähdimme jatkamaan matkaa hyvissä ajoin aamulla ja matkan varrella päätettiin ottaa kyytiin yhdet liftarit, jotka sattumalta näimme edellisenä päivänä täsmälleen samassa paikassa erään tien risteyksessä. Ajattelimme, että pakkohan nuo on tuolta pelastaa, kun olivat joutuneet viettämään koko yön tien vieressä täysin suojattomassa paikassa, missä ei ole kuin hiekkaa ja, jossa tulee kovaa. Olimme jutelleet heidän kanssaan muutaman sanan silloin edellispäivänä, kun etsimme huoltoasemaa, joten tavallaan "tunnettin" ne ihmiset ja tiedettiin, että he vaikuttivat todella mukavilta ja puhuivat hyvää englantia. Siinä olisi siis samalla voinut vaihtaa vähän kuulumisia ja heillä varmaankin olisi ollut mielenkiintoisia tarinoita kerrottavanaan. No mitäs sitten kävikään...  he tuuppasivat kyytiimme kaksi kaveriaan. Itse he päättivätkin jatkaa matkaa bussilla. Ne kaverit oli ilmestynyt siihen yön aikana ja me ei oltu siis nähty heitä aiemmin. No eipä sitten kehdattu enää kieltäytyäkään ja otettiin ne tyypit kyytiin ja luvattiin viedä jonkin matkaa eteenpäin. Tämä oli kyllä  virhe, sillä heti matkan aluksi paljastui, että nämä ihmiset eivät puhuneet englantia kahta sanaa enempää... ja heti kohta huomattiin, että he haisevat todella pahalle. Se oli oikeasti aika karmea tilanne. Auton takaosassa istuu kaksi ihmistä, joiden kanssa ei voi kommunikoida ja samalla olisi tehnyt mieli pitää nenästä kiinni ettei taju lähde. Opittiinpahan taas jotain. Ei nimittäin ikinä enää liftareita kyytiin oli tilanne mikä tahansa ;D 

 

 

Tämän liftariepisodin jälkeen käännyimme taas Chileen päin. Ylitettiin raja myöhään illalla ja mentiin hotelliin yöksi, josta jatkettiin matkaa seuraavana päivänä ylös Andien vuoristoon. Ne näkymät siellä vuoristossa oli älyttömän kauniit ja pysähdyttiinkin useasti ottamaan kuvia. Tie vuoristossa (Ruta 265 ja Ruta 7) oli järkyttävän huonossa kunnossa ja ajettiinkin sitten aika pahasti syvään ojaan. Toinen puoli autosta tipahti monttuun ja osui pohjasta johonkin betoniin. Oli todella lähellä, ettei koko auto kaatunut. Toinen eturengas roikkui ilmassa ja auto huojui. Jos emme olisi korottaneet ja hankkineet Jeeppiin niin isoja renkaita, niin tilanne olisi ollut varmasti vakavampi. Onneksi Jeepissä on myös neliveto niin pääsimme tilanteesta aika helposti jatkamaan matkaa. Ikävä kyllä pohjasta vääntyi yksi akseli ja se alkoi vuotamaan öljyä. Tilanne oli sen verran stressaava, että jätettiin kuvaaminen siltä erää ja lähdettiin kiireesti jatkamaan matkaa ennen kuin kaikki öljy on vuotanut tyhjiin. Ajettiin ehkä sata kilometriä ja paikalliset miehet olivatkin jo samanlaisessa tilanteessa kuin me ja hekin olivat autonsa kanssa ojassa eivätkä päässeet sieltä omin voimin pois. Autettiin Jeepillä hinaamalla heidät takaisin tielle ja taas matka jatkui molemmilla. Vähän tämän jälkeen juteltiin chileläisen pariskunnan kanssa ja he veivät meidät tapaamaan jotakin pikkukylän mekaanikkoa, joka vilkaisi Jeeppiä. Hänen mukaansa vaurio ei ole vakava, ilmeisesti myöskään se öljyn vuotaminen ei ole mitenkään erityisen vakavaa, vaikka vähän oudolta kuulostaakin... pyrimme silti löytämään Jeeppien korjaamon mahdollisimman nopeasti, todennäköisesti Buenos Airesista. Tämmöistä tällä kertaa :D Toivottavasti matka jatkuisi ilman tällaisia ongelmia :) Ihanaa lauantaita! <3

 

 

 

Please reload

RELATED POSTS

Please reload

DESIGN BY NEA LINDBERG

CONTACT