Etsi

Vierailuun Portugalissa mahtui epäonnea. Ensin hajosi kamera, jostain kerroinkin edellisissä blogikirjoituksissa ja sen jälkeen hajosi tietokone. MacBookiin ilmaantui sama vika kuin alkuvuodesta Los Angelesissa, kone ei vain lataa.


Kierreltiin muutama Macceja korjaava liike täällä Marbellassa mutta ainoa paikka, jossa olisi ollut varaosat ilmeisesti heti saatavilla ilman, että konetta tarvitsisi lähettää mihinkään, olisi ollut kauppakeskus La Canadassa oleva Applen myymälä. Kauppakeskukseen pääseminen osoittautui haastavaksi. Pääovella oli pitkä jono ja vartijat päästivät yhden ihmisen kerrallaan keskukseen sisälle. Aikaa kului ja viimein tuli meidän vuoro. Applen myymälän edessä oli uusi lähes yhtä pitkä jono ja myymälän ulkopuolella pyöri noin kymmenen Applen myyjää kysymässä kysymyksiä niin siihen liittyen, miksi asiakkaat olisivat myymälään tulossa kuin siihen, että on onko yskää tai muita koronan oireita. Kuumeenkin mittasivat kaikilta. Lopulta emme koskaan päässeet myymälään saakka, sillä ilman tapaamista myymälään ei päässyt ja tapaamista ei saatu sovittua, sillä heidän järjestelmänsä ei tunnistanut Suomen maakoodia, jotta olisivat voineet lähettää tekstiviestin, kun tapaaminen olisi ollut mahdollista noin kolmen tunnin kuluttua. Aivan käsittämätön farssi. Kone odottaa siis korjaamista Suomeen saakka.


Täällä on noin 30 astetta lämmintä ja Portugalissa jopa 40 ja maski kasvoilla se tuntuu varmaan tuplat kuumemmalta, kun hengität lämmintä ilmaa joka kiertää kasvoillasi olevan maskin sisällä. Portugalissa ei sentään maskipakkoa ollut ulkona ollessa toisin kuin Espanjassa. Erikoinen tilanne kyllä kaikkiaan täällä päin edelleen.


Käyn vielä iltapäivällä huoltamassa ripset ja sitten lähdetäänkin ajamaan pohjoiseen kohti Italiaa, johon päästään torstaina. Odotan erityisesti Pohjois-Italian vuoristoseutuja, joissa toivon mukaan lämpötilat vähän laskevat nykyiseen verrattuna. Kyllä tämä kuumuus taas riittää :) Vaikka pakko sanoa, että kyllä tätä elämää Marbellassa on ikävä, tää on vaan niin meidän paikka. Toivottavasti joskus päästään takaisin <3




Lissabonissa ollaan ja hotellille saapuessa juuri ennen kuin oltiin astumassa sisään - kamera tippui maahan ja rikkihän se meni. Käytiin heti seuraavana aamuna Nikonilla ja parissa muussa paikassa kysymässä, että voisivatko he korjata sen ja vastaukseksi saimme, että siinä menisi vähintään viikko, jopa kolme eikä meillä nyt sellaiseen ole aikaa. Todella harmi! Nyt täytyy kai sitten käydä ostamassa uusi kamera tai pitäisi koko reissu tulla toimeen dronella ja iPhonella. Dronenkin kanssa meillä on sellainen tilanne, että parempi kopteri eli Phantom on Jeepissä Kanadassa ja meillä on mukana sellainen pieni minikopteri Spark, jonka kuvanlaatu ei todellakaan ole aivan parhaimmasta päästä. Että sellaista tällä kertaa. Miten musta tuntuu, että meillä reissuissa aina sattuu ja tapahtuu... :D


Ennen Lissaboniin saapumista kävimme muutaman kymmenen kilometrin päässä sijaitsevalla upealla Praia do Guinchon rannalla ja sieltä postauksen kuvatkin on. Aika Lissabonissa on mennyt kamera-asioita selvitellessä ja päivä oltiin hotellihuoneessa järkyttävää kuumuutta paossa. Illalla käytiin kaupassa kävellen hakemassa eväitä huomista varten ja samalla räpsittiin kännykällä muutama kuva kaupungilta - kaunista ja hiljaista on, ei voi muuta sanoa!


Yövyimme etelää kohti ajaessamme Strasbourgissa Ranskassa niin kuin muutamaan kertaan aiemminkin, kun ollaan Euroopassa ajeltu. Nyt päätettiin käyttää kaupungin kiertämiseen vähän enemmän aikaa ja Strasbourgista paljastuikin todella upea vanhakaupunki, joka olisi pitänyt käydä kokemassa jo aikoja sitten - toisaalta hyvä, että koettiin se nyt, sillä kadut olivat aivan tyhjillään ja saimme rauhassa kierrellä. Normaalina aikana vanhan kaupungin kadut varmasti kuhisisivat ihmisistä. Jos haluat nähdä kaupungista pari kuvaa niin löydät ne edellisestä postauksesta, täältä. Ig stooriin päivitin paikalta muutamankin videon, joten jos seurailet instassa niin oletkin paikan jo nähnyt :)



Strasbourgista jatkoimme matkaa kohti Espanjaa ja päätimme ajaa Etelä-Ranskan upeiden laventelipeltojen kautta. Saavuimme paikalle juuri sopivasti auringonlaskun aikaan. Paikalla oli vain kourallinen ihmisiä, vaikka kyseessä on yksi Ranskan kuvatuimpia kohteita. Pellot näyttivät upeilta ja annetaan kuvien puhua puolestaan:


Ollaan nyt tosiaan jo Portugalissa ja voi vitsi, miten upeat maisemat täällä onkaan! Postailen täältä lisää myöhemmin viikolla.



@nnnnea

Instagram

_DSC9384-2.jpg

Nea Lindberg

WELLNESS - TRAVEL - LIFESTYLE